Standardit ja merkinnät

EU on laatinut standardeja yhtenäistääkseen henkilönsuojaimia koskevaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Direktiivi 89/391/ETY koskee työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta työpaikalla ja velvoittaa työnantajan ”pitämään tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet henkilökunnan saatavilla”. Direktiivi sisältää myös tiukat vaatimukset henkilönsuojainten valmistajille. Nämä vaatimukset ovat käytössä kansainvälisesti, joten työnantajien on helppo valita henkilökunnalleen oikeanlaiset henkilökohtaiset suojavarusteet, kuten suojakäsineet.

Standardit

Yleiset säännökset

Yleiset säännökset

Kategoriat

Kaupallisen sektorin erilaisten vaatimusten täyttämiseksi suojakäsineet jaetaan kolmeen luokkaan:

Kategoria I:     Vähäiset suojavaatimukset.
Kategoria II:    Keskitason suojavaatimukset esim. mekaanisia riskejä vastaan.
Kategoria III:   Suuret suojavaatimukset hengenvaaraa tai esim. kemikaalien aiheuttamia vakavia vammoja vastaan.

Suuret suojavaatimukset hengenvaaraa tai esim. kemikaalien aiheuttamia vakavia vammoja vastaan.

 

EN ISO 21420:2020

EN ISO 21420:2020

SUOJAKÄSINEET – YLEISET VAATIMUKSET JA TESTAUSMENETELMÄT

Uudessa standardissa EN ISO 21420:2020 ”Protective gloves – General requirements and test methods” määritellään kaikkia henkilökohtaisiksi suojavarusteiksi laskettavia suojakäsineitä koskevat yleiset vaatimukset. Kansainvälinen EN ISO 21420:2020 korvaa vanhan EN 420:2003+A1:2009 -standardin

EN ISO 21420 -standardissa painottuu vaarattomuuteen keskittyvä testaaminen. Kemiallinen vaarattomuus takaa, että suojakäsineet eivät ole haitallisia käyttäjän terveydelle tai hygienialle. Tärkeimmät uudet vaatimukset:   

  • Dimetyyliformamidin (DMF) uusi raja-arvo, jota sovelletaan kaikkiin polyuretaania (PU) sisältäviin materiaaleihin. Pitoisuus ei saa olla yli 1 000 mg/kg (1 % paino/paino).
  • Polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH-yhdisteiden) rajallinen pitoisuus, joka koskee ihon kanssa suorassa kosketuksessa olevia muoveja ja kumia, raja-arvo: alle 1 mg/kg kutakin kahdeksaa rajoitettua PAH-yhdistettä.
  • Atsovärit, joista voi vapautua karsinogeenisiä amiineja – koskee tekstiilejä ja kaikkia värjättyjä nahkoja.
  • Nikkelin vapautuminen – koskee kaikkia metalliosia, jotka ovat pitkäaikaisessa kosketuksessa ihoon, raja-arvo: alle 0,5 µg/cm2/viikko.

EN ISO 21420 -standardissa ei määritellä käsineen rannekkeen vähimmäispituutta, paitsi jos jokin tietty standardi (esim. hitsauskäsineitä koskeva) asettaa vaatimuksia vähimmäispituudelle.  

Sähköstaattisia ominaisuuksia koskeva merkintä muutettu vastaamaan EN ISO 21420:2020 -standardia:   

  • Räjähdysalttiissa ympäristöissä (ATEX) käsineiden sähköstaattiset ominaisuudet on testattava standardin EN 16350 mukaisesti (testausmenetelmä EN 1149-2), EN 16350 -standardin vaatimukset täyttävät käsineet voidaan merkitä kuvasymbolilla.                                                                                                                                         
  • Muiden sähköstaattisten ominaisuuksien testaamiseen voidaan käyttää testausmenetelmää EN 1149-1 tai EN 1149-3, mutta kuvasymbolia ei käytetä.

EN ISO 21420:2020 -standardiin on lisätty pakollinen vaatimus, että suojakäsineisiin on merkittävä valmistuspäivä, jotta voitaisiin parantaa tuotantoerien jäljitettävyyttä, ja tarvittaessa myös vanhentumispäivämäärä ja asianmukainen kuvasymboli (tiimalasikuvake).

EN 420:2003+A1:2009 -standardin mukaiset sertifioinnit pysyvät voimassa vanhentumispäivään asti.

EN 420:2003

EN 420:2003

Suojakäsineille asetettavat yleiset vaatimukset

Kaikkien henkilökohtaisiksi suojavarusteiksi laskettavien suojakäsineiden on oltava tämän standardin mukaisia. Standardissa määritellään mm. seuraavat ominaisuudet:

Malli ja rakenne

• Käsineiden on tarjottava mahdollisimman hyvä suoja aiottuun käyttötarkoitukseen.

Turvallisuus ja haitattomuus

  • Käsineet itsessään eivät saa aiheuttaa käyttäjälle mitään vahinkoa.
  • Käsineiden pH-arvon on oltava 3,5–9,5.
  • Kromipitoisuuden (VI) on oltava alle 3 mg/kg.
  • Lateksikäsineiden proteiinipitoisuus on testattava EN 455-3 -standardin mukaisesti.
  • Sähköstaattisten purkausten vaaraa pienentävien käsineiden sähköstaattiset ominaisuudet on testattava EN 1149 -standardin mukaisesti.

Liikkuvuus - käsineiden liikkuvuusominaisuudet on luokiteltu alla olevan taulukon mukaisesti:

SuoritustasoLäpimitaltaan pienin (mm) neula, joka voidaan poimia käsine kädessä kolme kertaa 30 sekunnissa.
111.0
29.5
38.0
46.5
55.0

Mukavuus ja tehokkuus: Koot alla olevan taulukon mukaisesti:

Sipaise taulukkoa, niin näet lisää
EN 420Vastaava kokoKäden ympärysmitta/pituus (mm)Käsineen vähimmäispituus (mm)
6XS152/160220
7S178/171230
8M203/182240
9L229/192250
10XL254/204260
11XXL279/215270

Käsineiden käyttöohjeista on käytävä ilmi seuraavat tiedot:

  • Valmistajan tai tämän edustajan nimi ja osoite;
  • Käsineen käyttötarkoitus;
  • Käsineen kokovalikoima;
  • CE-merkintä;
  • Hoito- ja säilytysohjeet;
  • Käyttöohjeet ja käyttöä koskevat rajoitukset;
  • Tuotteelle sertifikaatin myöntäneen tahon nimi ja osoite.
EN 388:2016

EN 388:2016

SUOJAKÄSINEILLE ASETETTAVAT YLEISET VAATIMUKSET

Eurooppalaisessa standardissa EN 388:2016 määritellään testausvaatimukset suojakäsineille, jotka suojaavat mekaanisilta vaaroilta, eli hankaukselta, viilloilta, pistoilta, repeämiseltä ja iskuilta.

Standardi EN 388:2016 on korjattu versio vanhasta EN 388 -standardista (EN 388:2003). Uudessa standardissa on laajennettu vaadittavaa testausta, joten asiakkaat saavat testituloksista entistä enemmän tietoa, mikä auttaa heitä valitsemaan tarpeisiin sopivat suojakäsineet.

EN 388:2016
ABCDEF
AHankauslujuus
BViillonkestävyys, pyörivä terä 
CRepäisylujuus
DPuhkaisulujuus
EViillonkestävyys, suora terä 
FIskunsuojaus

 

AHankauslujuus
              Arvo ilmaisee, kuinka monta testauskierrosta tarvitaan, ennen kuin käsinemateriaali hankautuu rikki. Koepalat leikataan käsineen kämmenosasta, ja niitä hangataan tietyntyyppisellä hiekkapaperilla ja standardin määrittämällä tasaisella paineella. Hankauslujuus mitataan siitä, kuinka monen hankauskierroksen jälkeen testattavaan koepalaan tulee reikä.

 

BViillonkestävyys, pyörivä terä
 Testissä mitataan, kuinka monta testauskierrosta tarvitaan, ennen kuin eri suuntiin pyörivät terät viiltävät käsineen kämmenosasta leikattuun koepalaan reiän.

 

CRepäisylujuus
 Arvo ilmaisee, kuinka suuri voima tarvitaan käsineen koepalan repimiseen rikki.

 

DPistonkestävyys
 Testissä mitataan, kuinka suuri voima tarvitaan koepalan puhkaisemiseen testauspiikillä. Arvo ei ilmaise, kuinka hyvin materiaali kestää muita teräviä piikkejä, kuten lääkeruiskun neulaa.

 

EViillonkestävyys, suora terä, EN ISO 13997
 Hiljattain uudistetussa EN 388 -standardissa (EN 388:2016) on edelleen käytössä viillonkestävyyden testaus pyörivällä terällä, ja testistä saadut tulokset koskevat käsineitä, jotka eivät tylsytä terää. Materiaalit, jotka saavat terän tylsymään selvästi tässä testissä, testataan uudella suoran terän viillonkestävyystestillä EN ISO 13997. Näissä tapauksissa pyörivällä terällä tehdyn viillonkestävyystestin tulokseksi merkitään X (ei sovelleta).

EN ISO 13997 määrittää newtoneina (N) voiman, joka tarvitaan koepalan läpi leikkaamiseen.

 

DIskunkestävyys 
 Käsineistä, joiden kämmenselässä on erityisiä iskunsuojaominaisuuksia, voidaan testata iskunvaimennusominaisuudet mittaamalla suurin välittynyt voima. 
 
Tässä testissä käsineen rystysiin kohdistuu riittävältä korkeudelta pudotettu, tasapohjainen 2,5 kg:n kappale, jonka iskuvoima on 5 J. Jos testattava käsine saavuttaa tason 1 testituloksen, merkintään lisätään P-kirjain.

 

 SUOJAUSTASO 12345
AHankauslujuus (kierrosten määrä) 1005002.0008.000 
BViillonkestävyys, pyörivä terä (viitearvo) 1,22,55,010,020,0
CRepäisylujuus (N) 10255075 
DPuhkaisulujuus (N) 2060100150 
                                            
 SUOJAUSTASOABCDEF
EViillonkestävyys, suora terä (N)
(EN ISO 13997)
2510152230
        
 SUOJAUSTASOP
FIskunsuojausLäpäisy, P (isku ≤1 9kN)
EN 388:2003

EN 388:2003

Suojakäsineet mekaanisia vaaroja vastaan

Standardi koskee kaikkien suojakäsineiden fyysisiä ja mekaanisia ominaisuuksia hankauskestävyyden, viillonkestävyyden, repäisylujuuden ja pistonkestävyyden suhteen.

Suojaluokitus edellä mainittuja vaaroja vastaan ilmaistaan kuvasymbolissa neljällä numerolla (suojaustaso), joista kukin ilmaisee testituloksen kyseisen vaaran osalta.

EN 388abcd
  • aHankauskestävyys (x, min. 0, max. 4)
  • bViillonkestävyys (x, min. 0, max. 5)
  • cRepäisylujuus (x, min. 0, max. 4)
  • dPistonkestävyys (x, min. 0, max. 4)

Merkintä X tarkoittaa, ettei testiä voida suorittaa kyseisille käsineille. Mitä suurempi arvo, sitä parempi suojaus

A - Hankauskestävyys
Arvo ilmaisee, kuinka monta testauskierrosta tarvitaan, jotta käsine hankautuu rikki. Käsineen kämmenosasta leikataan koepaloja, joita hangataan hiomapaperilla tasaisella paineella. Testissä lasketaan, kuinka monen testauskierroksen jälkeen johonkin koepalaan syntyy reikä.

B - b. Viillonkestävyys
Testissä mitataan, kuinka monta testauskierrosta tarvitaan, jotta eri suuntiin pyörivät terät viiltävät käsineen kämmenosasta leikattuun koepalaan reiän.

C - Repäisylujuus
Arvo ilmaisee, kuinka suuri voima tarvitaan koepalan repimiseen rikki.

D - Pistonkestävyys
Testissä mitataan, kuinka suuri voima tarvitaan koepalan puhkaisemiseen testauspiikillä. Arvo ei ilmaise, kuinka hyvin materiaali kestää muita teräviä piikkejä, kuten lääkeruiskun neulaa.

Sipaise taulukkoa, niin näet lisää
 TestiSuojaustaso
1 23 4 5
A
Hankauksenkestävyys<1005002.0008.000 
Viillonkestävyys<1,22,55,010,020,0
Repäisylujuus<10255075 
D
Pistonkestävyys<2060100150 
EN 374:2016

EN 374:2016

KEMIKAALEILTA JA MIKRO-ORGANISMEILTA SUOJAAVAT KÄSINEET

Tässä standardissa määritellään vaatimukset kemikaaleilta ja/tai mikro-organismeilta suojaavien käsineiden testaukseen.

Standardi koostuu viidestä osasta:

  • OSA 1: Mekaaninen ja fyysinen kestävyys.
    (EN ISO 374-1:2016)
  • OSA 2: Läpitunkeutumiskestävyys.
    (EN 374-2:2014)
  • OSA 3: Kemikaalien läpitunkeutumiskestävyys.
  • (EN 374-3:2016/EN 16523-2015)
  • OSA 4: Kestävyys kemikaalien aiheuttamaa vaurioitumista vastaan.
    (EN 374-4:2013)
  • OSA 5: Suorituskykyvaatimukset mikrobivaarojen varalta.
    (EN ISO 374-5:2016)

2. osa: LÄPITUNKEUTUMISKESTÄVYYS

Läpitunkeutuminen on fyysinen prosessi, jossa neste tai ilma läpäisee kankaan sen huokosten, saumojen tai ompeleiden reikien kautta.

Tämä EN 374:2014 -standardin osa sisältää kaksi testiä:

  • Ilmatiiviystesti: Käsine täytetään paineilmalla ja upotetaan vesisäiliöön. Vuodot näkyvät ilmakuplina vedessä.
  • Vesitiiviystesti: Käsine täytetään vedellä ja sen ulkopinta tarkastetaan vesipisaroiden varalta.

3. osa: KEMIKAALIEN LÄPITUNKEUTUMISKESTÄVYYS

Uusi läpäisevyyden testausmenetelmä EN 16523-1:2015 korvaa EN 374-3:2003 -standardin menetelmän.

Läpäisevyydellä tarkoitetaan mahdollisesti haitallisen kemikaalin kykyä läpäistä käsinemateriaali molekyylitasolla. Laboratoriossa läpäisevyys määritetään läpäisyajan arvona.

Läpäisyaika on aika, joka mahdollisesti vaaralliselta kemikaalilta kuluu käsinemateriaalin läpäisemiseen.

Testissä käsineen ulkopinta altistetaan mahdollisesti haitalliselle kemikaalille ja mitataan aika, jonka kuluttua kemikaalia voidaan havaita käsineen sisäpinnalla. Testi antaa viitteen siitä, kuinka kauan käsinettä voidaan käyttää tietyn kemikaalin käsittelemiseen.

SUOJAUSTASO123456
LÄPÄISYAIKA (min)> 10> 30> 60> 120> 240> 480


Vaikka testit suoritetaan standardin mukaisesti, voivat lämpötila, venyminen ja muut tekijät vaikuttaa suuresti siihen, kuinka nopeasti kemikaali läpäisee käsinemateriaalin. Granberg suosittelee 25 %:n turvallisuusmarginaalia.

EN 374:2016 -standardin testissä käytössä on 18 kemikaalia (joista 6 uutta).

EN ISO 374-1:2016 -standardin testikemikaalien luettelo:

 KEMIKAALI CAS #      LUOKKA
AMetanoli67-56-1 Primäärialkoholi
BAsetoni67-64-1 Ketoni
CAsetonitriili 75-05-8  Nitriiliyhdiste
DDikloorimetaani 75-09-2 Kloorattu parafiini
EHiilidisulfidi75-15-0 Rikkipitoinen orgaaninen yhdiste
FTolueeni108-88-3  Aromaattinen hiilivety
GDietyyliamiini109-89-7 Amiini
HTetrahydrofuraani109-99-9 Heterosyklinen eetteriyhdiste
IEtyyliasetaatti  141-78-6  Esteri
Jn-heptaani142-82-5 Tyydyttynyt hiilivety
K40% Natriumhydroksidi1310-73-2 Epäorgaaninen emäs
L96% Rikkihappo7664-93-9 Epäorgaaninen mineraalihappo
M65% Typpihappo7697-37-2 Epäorgaaninen mineraalihappo
N99% Etikkahappo64-19-7 Orgaaninen happo
O25% Ammoniakkivesi1336-21-6 Orgaaninen emäs
P30% Vetyperoksidi7722-84-1 Peroksidi
S40% Fluorivetyhappo7664-39-3 Epäorgaaninen mineraalihappo
T37% Formaldehydi50-00-0 Aldehydi


Käsineiden voidaan todeta suojaavan kemikaaleihin liittyviltä vaaroilta vain, jos saavutetaan tyypin A, B tai C suorituskyky käytettäessä läpitunkeutuvuuden testausmenetelmää standardin EN 374-3:2016 / EN 16523-1:2015 mukaisesti.

Tyyppi A – vähintään 6 kemikaalilla saavutetaan vähintään tason 2 suorituskyky.
Tyyppi B – vähintään 3 kemikaalilla saavutetaan vähintään tason 2 suorituskyky.
Tyyppi C – vähintään 1 kemikaalilla saavutetaan vähintään tason 2 suorituskyky.

EN 374-/Type A EN 374-1/Type B EN 374-1/Type C

EN 374-1:2016
 EN 374-1:2016 EN 374-1:2016
ADJKOT JKT K

4. osa: KESTÄVYYS KEMIKAALIEN AIHEUTTAMAA VAURIOITUMISTA VASTAAN

Jotta käsineen voidaan osoittaa suojaavan luettelossa mainitulta kemikaalilta, on toteutettava läpäisevyys- ja vaurioitumistestit. Vaurioitumistestin tulokset on ilmoitettava käyttöohjeissa.

Tämän testin päätarkoituksena on selvittää, ilmeneekö käsineessä tietyntyyppisiä muutoksia, kun se on ollut jatkuvassa kosketuksessa kemikaaliin. Vaurio määritetään puhkaisulujuustestillä, joka on samantyyppinen kuin EN 388:2016 -standardissa.

5. osa: SUORITUSKYKYVAATIMUKSET MIKRO-ORGANISMIVAAROJEN VARALTA

Käsineen voidaan todeta suojaavan bakteereilta ja sieniltä, jos se täyttää läpitunkeutumiskestävyyttä koskevat (EN 374-2:2013) ja EN 420 -standardin yleiset vaatimukset.
Käsineen voidaan todeta suojaavan viruksilta, jos se täyttää standardin ISO 16604:2004 menetelmän B vaatimukset.

   EN 374-5  EN 374-5   
Suojaus bakteereita ja sieniä vastaan. EN 374-5:2016 EN 374-5:2016 Suojaus bakteereita, sieniä ja viruksia vastaan.
    VIRUS   

EN 374:2003

EN 374:2003

Kemikaaleilta ja mikro-organismeilta suojaavat käsineet

Standardissa määritetään käsineiden kyky suojata käyttäjää kemikaaleilta ja mikro-organismeilta. Standardi koostuu kolmesta osasta:

  • 1. osa: Mekaaninen ja fyysinen kestävyys (EN 388:2003 -standardin mukaan)
  • 2. osa: Tiiviys (EN 374-2:2003)
  • 3. osa: Läpäisevyys (EN 374-3:2003)

2. osa: Tiiviys (EN 374-2:2003)

EN374-2 EN 3882
Tiiviystesteissä mitataan fyysistä prosessia, jossa neste tai ilma läpäisee kankaan sen huokosten, saumojen tai ompeleiden reikien kautta.

Tämä EN 374:2003 -standardin osa sisältää kaksi testiä:

  • Ilmatiiviystesti Käsine täytetään paineilmalla ja upotetaan vesisäiliöön. Vuodot näkyvät ilmakuplina vedessä.
  • Vesitiiviystesti Käsine täytetään vedellä ja sen ulkopinta tarkistetaan vesipisaroiden varalta.

Käsine ei saa vuotaa, ja testitulosten on täytettävä hyväksyttävä laatutaso (AQL-arvo).

SuojaustasoHyväksyttävä laatutaso (AQL-arvo)
3<0,65
2<1,5
1<4,0

Mitä suurempi arvo, sitä parempi tiiviys.

Käsineen katsotaan suojaavan bakteereilta ja homeilta, jos sen luokitus on vähintään 2.

3. osa: Kemikaaliläpäisevyys (EN 374-3:2003)

Läpäisevyydellä tarkoitetaan mahdollisesti haitallisen kemikaalin kykyä läpäistä käsinemateriaali molekyylitasolla. Laboratoriossa läpäisevyys määritetään läpäisyajan arvona.

Läpäisyaika on aika, joka mahdollisesti vaaralliselta kemikaalilta kuluu käsinemateriaalin läpäisemiseen. Testissä käsineen ulkopinta altistetaan mahdollisesti haitalliselle kemikaalille ja mitataan aika, jonka kuluttua kemikaalia voidaan havaita käsineen sisäpinnalla. Testi antaa viitteen siitä, kuinka kauan käsinettä voi käyttää tietyn kemikaalin käsittelemiseen.

Sipaise taulukkoa, niin näet lisää
Suojaustaso123456
Mitattu läpäisyaika (min)>10>30>60>120>240>480

Vaikka testit suoritetaan testausnormien mukaisesti, lämpötila, venyminen ja muut tekijät voivat vaikuttaa suuresti siihen, kuinka nopeasti kemikaali läpäisee käsinemateriaalin. Granberg suosittelee 25 %:n turvallisuusmarginaalia.

Täysi kemikaalinkestävyys

EN374-3 EN 388A B C
Kemikaaleilta suojaavien käsineiden kuvasymbolissa on kolminumeroinen koodi. Jotta käsine voidaan luokitella kemikaalinkestäväksi, sen täytyy saavuttaa vähintään tason 2 suoja (läpäisyaika yli 30 minuuttia) kolmea kemikaalia vastaan standardin 12 kemikaalista.
Sipaise taulukkoa, niin näet lisää
Standardin 12 testauskemikaalin luettelo
KoodiKemikaaliCAS-numeroLuokka
AMetanoli67-56-1Primäärialkoholi
BAsetoni67-64-1Ketoni
CAsetonitriili75-05-8Nitriiliyhdiste
DDikloorimetaani75-09-2Kloorattu hiilivety
EHiilidisulfidi75-15-0Orgaaninen rikkiyhdiste
FTolueeni108-88-3Aromaattinen hiilivety
GDietyyliamiini109-89-7Amiini
HTetrahydrofuraani109-99-9Heterosyklinen eetteriyhdiste
IEtyyliasetaatti141-78-6Esteri
Jn-Heptaani142-82-5Tyydyttynyt hiilivety
KNatriumhydroksidi, 40 %1310-73-2Epäorgaaninen emäs
LRikkihappo, 96 %7664-93-9Epäorgaaninen happo

Alhainen kemikaalinkestävyys

EN374-3 EN 388
"Alhainen kemikaalinkestävyys” -kuvasymbolilla merkitään käsineet, jotka eivät ole saavuttaneet vähintään 30 minuutin läpäisyaikaa kolmea kemikaalia vastaan standardin 12 kemikaalista, mutta jotka ovat tiiviystestin osalta standardin mukaisia.
EN 388A...L 1...6
Kemikaalisuoja
  • A _ _ L kirjainkoodi, ilmaisee testatun kemikaalin.
  • 1 _ _ 6 numerokoodi, ilmaisee läpäisyajan.
EN 388A...L 1...6
Heikko kemikaalinkestävyys
  • A _ _ L Jos käsineiden kemikaalinkestävyys on heikko, läpäisytestituloksia ei tarvitse ilmoittaa.
  • 1 _ _ 6
EN 407:2004

EN 407:2004

Suojakäsineet kuumuutta vastaan.

Standardissa määritetään suojakäsineiden suojausominaisuudesta kuumuutta ja/tai tulta vastaan.

Kuvasymboli ilmaisee, minkä tyyppiseltä kuumuudelta käsineet suojaavat ja millä suojaustasolla. Symboliin liittyvä kuuden numeron sarja ilmaisee tarkemmat suojausominaisuudet. Lisäksi käsineiden on oltava hankauskestävyydeltään ja repäisylujuudeltaan vähintään EN 388:2003 -standardin tason 1 mukaiset.

EN 407abcdef
  • aSyttymisen kestävyys (x, 0-4)
  • bKosketuslämmön kestävyys (x, 0-4)
  • cKonvektiolämmön kestävyys (x, 0-4)
  • dSäteilylämmön kestävyys (x, 0-4)
  • ePienten sulametalliroiskeiden kestävyys(x, 0-4)
  • fSuurten sulametalliroiskeiden kestävyys (x, 0-4)

Merkintä X tarkoittaa, ettei testiä voida suorittaa kyseisille käsineille. Mitä suurempi arvo, sitä parempi suojaus.

A - Syttymisen kestävyys (suojaustaso 0–4)

Testissä mitataan, kuinka pitkän ajan materiaali palaa ja hehkuu sen jälkeen, kun sytytyslähde on poistettu. Materiaali altistetaan liekille 15 sekunnin ajan.
Käsineen saumat eivät saa purkautua 15 sekunnin altistusajan jälkeen.

Sipaise taulukkoa, niin näet lisää
SuojaustasoJälkipaloaika (s)Jälkihehkumisaika (s)
120Ei vaatimuksia
210120
3325
425

B -  Kosketuslämmön kestävyys (suojaustaso 0–4)

Testissä mitataan lämpötila, jolta käsine suojaa vähintään 15 sekunnin ajan niin, ettei käyttäjä tunne kipua. Testissä käsineen materiaali altistetaan korkeille lämpötiloille (jopa 500 °C). Testissä käsineen sisälämpötila ei saa nousta yli 10 °C:lla 15 sekunnin aikarajan sisällä.

Sipaise taulukkoa, niin näet lisää
SuojaustasoKosketuslämpötila °CAikaraja
110015
225015
335015
450015

C - Konvektiolämmön kestävyys (suojaustaso 0–4)

Testissä mitataan, kuinka kauan käsine suojaa liekistä siirtyvältä kuumuudelta. Käsinemateriaali altistetaan avoliekin konvektiolämmölle, ja testissä mitataan aika, joka kuluu käsineen sisäpinnan lämpötilan nousemiseen 24 °C:lla.

D - Säteilylämmön kestävyys (suojaustaso 0–4)

Testissä mitataan, kuinka kauan käsine suojaa kuumuudelta, kun se altistetaan voimakkaalle lämpösäteilylle.

E - Pienten sulametalliroiskeiden kestävyys (suojaustaso 0–4)

Käsineen suojaustason määritystä varten mitataan, kuinka monta pisaraa sulaa rautaa (tai tarvittaessa muuta testimetallia) tarvitaan, jotta käsinemateriaalin lämpötila nousee 40 °C:lla.

SuojaustasoPisaroiden määrä
110
215
325
435

F - Suurten sulametalliroiskeiden kestävyys (suojaustaso 0–4)

Testissä kaadetaan pieni määrä sulaa rautaa käsinemateriaalille, johon on kiinnitetty keinotekoista ihoa. Sen jälkeen mitataan, montako grammaa sulametallia tarvitaan keinotekoisen ihon vahingoittamiseen. Käsinemateriaali ei läpäise testiä, jos metallipisarat tarttuvat materiaaliin, läpäisevät sen tai sytyttävät sen.

SuojaustasoSulaa rautaa (g)
130
260
3120
4200
EN 511:2006

EN 511:2006

 

Kylmältä suojaavat käsineet (jopa -50 °C).

Käsineiden kylmänkestävyys ilmaistaan kuvasymbolilla, jonka jäljessä ilmoitetaan kolme tiettyihin suojausominaisuuksiin liittyvää suojaustasoa.

EN 5111abc
  • aKonvektiokylmyyden kestävyys (x, min. 0, max.)
  • bKosketuskylmyyden kestävyys (x, min. 0, max.)
  • cVedenläpäisy (x, 0/1 – after 30 min)

Merkintä X tarkoittaa, ettei testiä voida suorittaa kyseisille käsineille. Mitä suurempi arvo, sitä parempi suojaus

A - Konvektiokylmyyden kestävyys (suojaustaso 0–4)

Standardissa määritetään käsineiden kylmäneristysominaisuudet. Testissä mitataan lämmitetyllä mallikädellä, kuinka hyvin käsineen sisälämpötila pysyy vakiona kylmähuoneessa. 

B - Kosketuskylmyyden kestävyys (suojaustaso 0–4)

Testissä mitataan käsinemateriaalin kylmänkestävyyttä suorassa kosketuksessa kylmään esineeseen.

C - Vedenläpäisy (0 tai 1)

0 = vesi läpäisee materiaalin 30 minuutin kuluttua
1 = vesi ei läpäise materiaalia 30 minuutin kuluttua

EN 455

EN 455

Terveydenhuollossa käytettävät kertakäyttökäsineet


Standardi määrittää lääketieteelliseen käyttöön tarkoitettujen käsineiden vaatimukset ja testausmenetelmät. Vaatimukset on määritelty lääkinnällisiä laitteita koskevassa direktiivissä 93/42/ETY.
Vaatimusten mukaisissa testeissä tarkistetaan käsinemateriaalin reiättömyys, käsineiden mitat sekä materiaalien mekaaninen lujuus ennen materiaalin vanhentamista ja sen jälkeen.

1. osa
EN 455-1 sisältää vaatimukset ja testausmenetelmät käsineiden reiättömyyttä varten. Standardissa käytetään tavallista vesitiiviystestiä satunnaisesti valituille testauskäsineille. Käsine-erästä valitun tilastollisen testauserän on saavutettava hyväksyttävä laatutaso eli vähintään AQL-arvo 1,5, jotta käsineitä voidaan käyttää tutkimus-, toimenpide- tai leikkauskäsineinä.
AQL-arvo 1,5 tarkoittaa, että käsinemallissa on enintään 1,5 %:n vaara, että jokin käsineistä sisältää reiän, jonka kautta vesi ja siten myös mikro-organismit pääsisivät käsineen sisälle.

2. osa
EN 455-2 sisältää testausvaatimukset lääketieteellisten käsineiden fyysisten ominaisuuksien, kuten venytyslujuuden, määrittämiseksi ennen ja jälkeen kiihdytetyn vanhentamisen. Käsineitä testataan eri tavoin niiden käyttötarkoituksen ja valmistusmateriaalin mukaan.

Sipaise taulukkoa, niin näet lisää
 Kirurgiset käsineetLuonnonkumista tai synteettisestä kumista valmistetut tutkimus- ja toimenpidekäsineetTermoplastisista muoveista (esim. vinyylistä ja termoplastisesta polymeeristä) valmistetut tutkimus- ja toimenpidekäsineet
Voima murtumispisteessä newtoneina≥ 9.0≥ 6.0≥ 3.6

3. osa
EN 455-3 sisältää vaatimukset ja testausmenetelmät biologista arviointia varten. Siinä määritellään proteiinitestauksen menetelmät (liukenevat lateksiproteiinit ovat merkittävä lateksiallergian aiheuttaja), puuterointimäärät ja endotoksiinitasot.

4. osa
EN 455-4 sisältää vaatimukset ja testausmenetelmät hyllyiän määrittämistä varten. Standardissa määritetään todellisen ja kiihdytetyn vanhentamisen tutkiminen, jotta valmistajat voivat todistaa, että tuotteet kestävät (yleensä) enintään kolme vuotta ilman, että niiden ominaisuudet heikentyvät tai EN 455 -standardin vaatimuksista tarvitsisi tinkiä.

EN 12477:2001

EN 12477:2001

Hitsaajien suojakäsineet.

Standardi koskee suojakäsineitä, joita käytetään kaikissa manuaalisissa metallin hitsaus- ja leikkausprosesseissa. Standardissa viitataan standardien EN 420, EN 388 ja EN 407 vaatimuksiin.

EN 420 -standardin vaatimustenmukaisuus (paitsi pituuden osalta):

Koko 6: 300mm
Koko 7: 310mm
Koko 8: 320mm
Koko 9: 330mm
Koko 10: 340mm
Koko 11: 350mm

Tyyppi A: jäykemmät käsineet, jotka suojaavat erittäin tehokkaasti. Tätä käsinetyyppiä suositellaan kaikkiin hitsaustöihin, joissa tarvitaan parasta mahdollista suojausta, paitsi TIG-hitsaukseen*

Tyyppi B: joustavat käsineet, joiden suojausominaisuudet ovat heikommat. Tätä käsinetyyppiä suositellaan TIG-hitsaukseen.

Suojaustasoja koskevat vähimmäisvaatimukset :

Sipaise taulukkoa, niin näet lisää
VaatimusStandardiTyyppi ATyyppi B
HankauksenkestävyysEN 388Taso 2Taso 1
ViillonkestävyysEN 388Taso 1Taso 1
RepäisylujuusEN 388Taso 2Taso 1
PistonkestävyysEN 388Taso 2Taso 1
PalonkestävyysEN 407Taso 3Taso 2
Kosketuslämmön kestävyysEN 407Taso 1Taso 1
Konvektiolämmön kestävyysEN 407Taso 2-
Pienten sulametalliroiskeiden kestävyysEN 407Taso 3Taso 2
LiikkuvuusEN 420Taso 1Taso 4

*TIG-hitsaus on kaasukaarihitsausprosessi, jossa valokaari tuotetaan sulamattoman volframielektrodin avulla.

Käytössä olevien standardien kuvasymbolit

Käytössä olevien standardien kuvasymbolit

EN 420EN 420
Suojakäsineille asetettavat yleiset vaatimukset
ENEN 455
Terveydenhuollossa käytettävät kertakäyttökäsineet
EN 374 3 2EN 374-3
Kemikaaleilta ja mikro-organismeilta suojaavat käsineet (alhainen kemikaalinkestävyys)
EN 511EN 511
Kylmältä suojaavat käsineet
EN 374 3EN 374-3
Kemikaaleilta ja mikro-organismeilta suojaavat käsineet (täysi kemikaalinkestävyys)
EN 659EN 659
Palomiesten suojakäsineet
EN 374 2EN 374-2
Kemikaaleilta ja mikro-organismeilta suojaavat käsineet (tiiviys)
EN 1082EN 1082
Veitsen viilloilta ja pistoilta suojaavat käsineet ja käsivarsisuojat
EN 1149 7EN 1149
Staattiselta sähköltä suojaavat käsineet
EN 388EN 388
Suojakäsineet mekaanisia vaaroja vastaan
ENEN 10819
Tärinältä suojaavat käsineet
EN 421EN 421
Suojakäsineet ionisoivaa säteilyä vastaan
ENEN 12477
Hitsaajien suojakäsineet
EN 1073 2EN 421
Suojakäsineet ionisoivaa säteilyä ja radioaktiivista saastetta vastaan
EN 407EN 407
Suojakäsineet kuumuutta vastaan